lauantai 27. huhtikuuta 2013

Egyptin Hieroglyfit, symbolit ja Mayojen kulttuuri.

Egyptissä oli monenlaisia symboleita ja he kirjoittivat hieroglyfeillä, eli eräänlaisilla symboleilla, joista muodostui sanoja, myös mayat käyttivät hieroglyfikirjoitusta.



Ankh - Symboli


Ankh on elämää tarkoittava sana muinaisen Egyptin kielessä, ja sitä tarkoittava hieroglyfi muistutti ristiä, jonka ylin sakara oli silmukan muotoinen. Tästä syystä Egyptin kristitty väestö, koptit, omaksuikin ankh-symbolia muistuttavan koptilaisen ristin myöhemmin oman uskonsa tunnukseksi. Symboli tunnetaan myös nimillä silmukkaristi (lat. crux ansata) tai egyptiläinen risti.

Elämää tarkoittava hieroglyfimerkki ankh esitti mahdollisesti sandaalin hihnaa, sillä sanat 'sandaali' ja 'elämä' ääntyivät samalla tavalla egyptin kielessä. Egyptiläisessä hautataiteessa ankh-symbolia kuvattiin usein elämään (etenkin kuolemanjälkeiseen elämään) liittyvissä yhteyksissä, esimerkiksi seinämaalauksissa, joissa manalan jumala Anubis ojensi vainajalle Ankhin avaimeksi tuonpuoleiseen elämään.

 Egyptissä valmistettiin myös ankh-symbolia esittäviä amuletteja. Ankh tunnetaan myös matkaajan suojelusamulettina ja se on myös liitetty hedelmällisyyteen. Vain jumalat saavat kantaa Ankhia sillä se on Niilin avain, ikuisen elämän avain.

Erään suositun teorian mukaan lenkki esittää naista tai naisen sukupuolielintä, pystysuora viiva miestä tai miehen sukupuolielintä. Vaakasuora linja edustaisi lapsia. Vaikka turistioppaat Egyptissä suosivatkin tätä teoriaa, yksikään akateeminen tutkimus ei tue tätä käsitystä.

Ristiä on kuvattu myös seisovan ihmisen symboliksi, jolloin lenkki kuvastaa päätä, suora torsoa ja yhteenliitettyjä jalkoja, ja vaakasuora linja sivulle levitettyjä käsiä. Länsimaisessa esoteriassa ristiä on sovitettu myös ihmisen kasvoille siten, että suora symboloi nenänvartta, vaakasuora kulmakarvojen päälle vedettyä linjaa ja lenkki otsalla sijaitsevaksi oletetettua kolmatta silmää. Näillä tulkinnoilla ei vaikuta olevan akateemisen tutkimuksen tukea.


                                      Ankh-kuviota sanotaan myös auringon jumalan symboliksi.

 

Hieroglyfit


Hieroglyfit ovat muinaisessa Egyptissä käytetty kirjoitusjärjestelmä, jolla kirjoitettiin egyptin kieltä. Sitä pidetään yhtenä maailman vanhimpana kirjoitusjärjestelmänä. Myös Meksikon alueella asuneiden mayojen kirjoitusta kutsutaan hieroglyfeiksi.


Mitä Hieroglyfit ovat?



Hieroglyfit ovat sekoitus kuva-, tavu- ja äännemerkkejä. Kirjoitusmerkeistä osa on tunnistettavissa joksikin konkreettiseksi esineeksi, kun taas osan alkuperä on hämärän peitossa. Johtuen Egyptin sivilisaation pitkäkestoisuudesta, hieroglyfijärjestelmäkin koki käyttöaikanaan monia muutoksia. Konservatiivisina ihmisinä egyptiläiset eivät missään vaiheessa kuitenkaan luopuneet kuvamerkeistä ja siirtyneet puhtaaseen äännekirjoitukseen, vaikka jokaiselle egyptin kielen konsonantillekin oli olemassa oma merkkinsä.

Champollion laski, että erilaisia hieroglyfimerkkejä on olemassa 864. Nykyään varhaisten hieroglyfien määrän arvellaan olleen noin 1000. Noin vuoden 2000 eaa. tienoilla merkkien määrä kuitenkin väheni alle kahdeksaansataan. Myöhäisempinä kausina merkkien määrä alkoi taas lisääntyä aina useisiin tuhansiin. Yleisimmin käytettyjä merkkejä on kuitenkin vain noin 500.

Hieroglyfejä ei voi opetella kuten moderneja aakkosia. Merkkien jaotteluun käytetään aivan erityistä menetelmää. Vuonna 1927 englantilainen egyptologi Sir Alan Gardiner julkaisi kirjan "Egyptian Grammar. Being an Introduction to the Study of Hieroglyphs". Tämä teos on yksi tärkeimmistä hieroglyfejä käsittelevistä teoksista. Gardiner esittelee siinä tavan luokitella hieroglyfit. Tätä Gardinerin luokitusta käytetään hieroglyfien luokitteluun vielä tänäkin päivänä.
Gardinerin luokituksessa hieroglyfit jaotellaan ryhmiin sen perusteella mitä niissä olevat merkit esittävät.

Esimerkiksi osio D sisältää ihmisen ruumiinosia.

Osiossa olevat merkit on lisäksi numeroitu.

Esimerkiksi merkki D2
D2
kuvaa ihmisen kasvoja. Vastaavasti merkki D18
D18
kuvaa korvaa. Osa merkeistä on kuitenkin huomattavasti abstraktimpia, kuten esimerkiksi N23
N23
,joka esittää kastelukanavaa.

Erikoisemmat merkit on onnistuttu selvittämään huolellisen hieroglyfien tutkimuksen ja hyvän muinaisegyptiläisen elämäntavan tuntemuksen avulla. Gardinerin luokitus estää sekaannuksien syntymisen eri merkkien välillä, sillä jotkut merkeistä ovat lähes identtisiä. Gardinerin luokitusta käytetään ympäri maailmaa.


Rosettan kivi, täynnä Hieroglyfi merkkejä.


Siinä olivat egyptiläiset symbolit ja hieroglyfit. Tutkitaampa seuraavaksi vähän Maya intioiden historiaa ja heidän hieroglyfi kirjoitustaan.

 

Mayojen Historia


Mayat loivat Väli-Amerikkaan noin 1000 eaa. – 300 jaa. kestäneen korkeakulttuurin, joka vaikutti voimakkaasti useisiin heitä seuranneisiin kulttuureihin, mm. tolteekkeihin. Mayat ovat asuneet nykyisen Meksikon Chiapasin ja Guatemalan Jukatanin niemimaalla 1000-luvulta eaa. lähtien. Mayojen varhaisista vaiheista tiedetään vain vähän, ei osata sanoa syntyikö mayojen sivistys olmeekeilta saaduista vaikutteista.



Mayojen kulttuurin kehitys jaetaan kolmeen vaiheeseen: esiklassiseen, klassiseen ja jälkiklassiseen kauteen. Esiklassinen kausi kesti noin vuoteen 300 jaa., ja tällä kaudella rakennettiin jo ensimmäiset monumentaaliset temppelirakennukset. Mayat kehittivät tuolloin myös tähtitieteen ja ajanlaskun korkealle tasolle sekä loivat kuvakirjoituksen. Esiklassisen ajan tärkein keskus oli Uaxactúnin kaupunki.


Mayakulttuuri klassinen kausi ajoittuu 300–900. Tällä ajalla mayat rakensivat yli neljäkymmentä kaupunkia, joissa oli suuria rakennuksia. Kaikki kaupungit olivat itsenäisiä kaupunkivaltioita, eivätkä ne yhtenäisestä kulttuuristaan huolimatta muodostaneet pysyvää valtioliittoa. Klassisen kauden tunnetuin keskus oli Tikal. Useimmat klassiset maya kaupungit tuhoutuivat jo 800-luvulla. Syitä ovat saattaneet olla kuivuus, alituiset sisällissodat, maaperän köyhtyminen tai kulkutaudeista johtunut väestön romahdus.

Mayat alkoivat 900-luvulla rakentaa uusia kaupunkeja Jukatanin niemimaan pohjoisosiin. Tällöin ja jo aiemminkin näkyi Putunin mayojen leviäminen ja Puuc-tyyli.

 Keskeiseen asemaan kohosi itzá-heimo, jonka pääkaupunki Chichén Itzá oli jälkiklassisen kauden huomattavin keskus. Muita merkittäviä kaupunkeja olivat Uxmal ja Mayapán. Nämä kaupungit olivat pitkään liitossa keskenään, mutta alkoivat myöhemmin kamppailla toisiaan vastaan, jolloin nouseva tolteekkien kulttuuri käytti epäsopua hyväkseen laajentaen valtaansa mayojen alueille.

 

Varhaiset metsästäjät, maanviljelijät ja mayojen saapuminen


Mayojen alueella on asuttu jo ainakin vuodesta 8000 eaa. Ensimmäiset asukkaat olivat suurriistan metsästäjiä, myöhemmin alkoi maanviljely. Varhaisia kyliä ilmestyi Tyynenmeren rannikolle joskus 1800 eaa., jolloin alkoi saviastioiden teko, joka osaltaan viittaa kiinteään asutukseen. Tämä käynnisti mayakulttuurin muotoutumisvaiheen. Suunnilleen samaan aikaan mayasivilsaation kanssa syntyi olmeekkien sivilisaatio.

On kiistelty siitä, synnyttikö olmeekkien sivistys mayojen sivistyksen.


Mayakulttuurin alku



Ihmisiä muutti ehkä Chiapasin vuorilta ja El Salvadorin yläjuoksulta mahdollisesti seurailemalla jokia Jukatanin niemimaan tyvessä sijaitsevaan sisämaahan, Pétenin alueelle, joka on kausisademetsää. Nakben asuinpaikka on tältä ajalta, 1400 eaa. Peténiin rakennettiin ensimmäiset kylät ja mayatemppelit noin 1000 eaa., ja alkoi niin sanottu keskiesiklassinen kausi. Näihin aikoihin olmeekkien sivilisaatio oli voimakas, ja levitti vaikutustaan laajalle alueelle.


Niinpä noin 1000–350 eaa. keskiesiklassisella kaudella väestö levittäytyi alangolle,alettiin rakentaa keskuksia joissa oli suuria terasseja ja temppeleitä. Tämä viittaa johtavan, määräävän luokan ilmestymiseen. Varhaiset monumentit olivat hautakumpuja. Nakbeen alettiin rakentaa suurta alustaa temppelirakennelmia varten noin 1200 eaa. mitä luultavimmin ennalta tehdyn suunnitelman mukaan. Noin 800–700 eaa. rakennettiin ensimmäinen suuri temppeli, ja noin vuodelta 800 eaa. on löydetty kiekkoja, jotka kertovat eliitistä.

Tältä kaudelta ovat myös El Mirador ja Cerros. N. 600 eaa. rakennettiin ensimmäiset mayojen suuret keskukset pääosin kolmiomaiseen, osin kalkkisten vuorten ympäröimään Miradorin laaksoon Peténin osavaltion pohjoisosiin Guatemalassa. Tätä aluetta pidetään mayakulttuurin kehtona. El Mirador perustettiin noin 650 eaa.

Mayojen historian kaudet

KausiVuodetTyynenmeren rannikko+vuoretPetenin alueJukatanin pohjoisosa
Esiklassinen, muodostava tai formatiivinen 2000 eaa. – 100 jaa.
varhais2000–1000 eaa.noin 1800 eaa. varhaisia kyliä, keramiikka, saviveistoksia.varhaisia kyliä Mani(?)
keski1000–500 eaa.olmeekkivaikutteitaMayojen ensimmäiset temppelit noin 1000 eaa., kyliä, olmeekkivaikutteita, asutus leviää alangoilleolmeekkivaikutteita
myöhäis500 eaa. – 150 jaa.Monumentaalirakenteita, Izapa, hieroglyfit, valtioitaEl Mirador, Uaxactun, Tikal, Cerros suuria stukkojulkisivuja, hautakammiotvarhaista monum.rakent, Dzibilchaltún, Chiche Itzá, Yaxuná
Klassinen, kukoistus, "vanha valtakunta" 250–900
proto100–250monet kaupungit suurimmillaankivipatsaita.
varhais250–550Teotihuacanin vaikutus KaminaljuyMaya-alue koko alangolla,hallitsijasukuihin perustuva hallinto, valtiot
myöhäis550–800Corzumalhuapaväestö huipussaanVäestö kasvaa, Putunin mayat
päättyminen800–900linnoituksiakuivuuskausia, sotia, väestön laskuPutunin mayat
Jälkiklassinen, maya-tolteekki 900 – noin 1524 r
proto900–987...
varhais987–1194..Mayapanin liitto
keski1194–1441..Mayapanin johtoasema
myöhäis1441–1524..Kaupunkivaltioita, espanjalaisvalloitus
jälki1524–1697..




 Mayat sitoivat uhrinsa.




Maya temppeli 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti